Vuosijuhlat
Mitkä ihmeen vuosijuhlat?
Akateemiset vuosijuhlat kuuluvat oleellisena osana ihmeelliseen yliopistomaailmaan. Niiden juuret ulottuvat pitkälle historiaan, jopa vuosisatojen taakse, minkä vuoksi juhlamenot etenevät pukeutumista, käyttäytymistä ja ohjelmaa myöten vanhan perinteisen kaavan mukaan. Juhlien tarkoituksena onkin sekä kunnioittaa ikääntyvää opiskelijajärjestöä että vaalia akateemisia perinteitä uusille sukupolville.
TYK ry on perinteisesti viettänyt vuosijuhlia täyttäessään tasa- tai puolivuosikymmeniä. Muina vuosina vuosijuhlien tilalla järjestetään kuohuviinitanssiaiset eli kuoharit. Pienemmän budjetin kuoharit on ohjelmaltaan selvästi pienimuotoisempi tapahtuma kuin vuosijuhlat, mutta myös huomattavasti huokeampi osallistua. Monelle (bio)kemistille kuohuviinitanssiaiset ovatkin ensimmäiset akateemiset juhlat.
Vuosijuhlien ohjelma
Tunnelmaltaan vuosijuhlat ovat hyvin juhlavia ja ainutlaatuisia. Varsinaisesti ne koostuvat alkuillan coctail-tilaisuudesta, iltajuhlasta, jatkoista sekä seuraavan päivän silliaamiaisesta ja aamusaunasta. Juhlien virallinen osuus on korea iltajuhla illallisineen ja juhlapuheineen. Tämän lisäksi iltajuhlassa myös lauletaan juoma- ja muita lauluja sekä tanssitaan vanhoja tansseja. Juhlaa ei kuitenkaan saa sekoittaa sitseihin vähempien ja organisoidumpien laulujensa vuoksi: Alkuillasta paino on illallisella ja juhlapuheilla, joita pitävät juhlien isäntä ja emäntä sekä kutsutut kunniavieraat. Loppuillasta paino puolittuu kepeän tanssin pyörteissä.
Pukeutumisohjeena vuosijuhlissa miehillä on yleensä frakki ja naisilla pitkä iltapuku. Frakin kanssa käytetään valkoista liiviä, valkoista rusettia ja kiiltonahkakenkiä sekä akateemisia ansiomerkkejä. Miehille frakin puuttuessa käy toki aina tumma puku ja hillitty solmio. Smokkia ei tämäntyyppisissä juhlissa käytetä koskaan.
Salainen jatkopaikka ja aamun sillis
Virallisen osuuden ja tanssien jälkeen on yleensä ollut tapana pitää jatkot. Musiikki on jatkoilla sekä elävää että nauhoitettua ja tanssi lähenee diskoteekeista tuttua liikehdintää, mikä vapauttaa tunnelmaa entisestään. Perinteenä on ollut pitää jatkopaikka salassa, jotta juhlia edeltäviä viikkoja kietoisi pieni mystiikan tunne.
Liikaa railakkuutta kannattaa tosin varoa, sillä vuosijuhlat todella venyvät poikkeuksetta myös toisellekin vuorokaudelle. Virkuimmat saattavat suunnistaa yön lävitse jatkojen ja jatkojenjatkojen kautta silliaamiaiselle, mikä on osa perinnettä ja osoitus siitä, että juhlien järjestäjät kantavat vastuunsa juhlijoiden energiantarpeesta seuraavanakin päivänä. Tunnelma on tällöin yleensä aamu-utuisen euforinen, vaikka toisenlaisistakin olotiloista on vuosien varrella huhuttu. Vanhemmat ja viisaammat käyvät tosin välillä vähän nukkumassa, sillä frakki ei ole paras mahdollinen asu aamiaisella ja saunassa.
Uskallanko mukaan?
Moni saattaa epäröidä kalliilta tuntuvan illallislipun ja virallisen ohjelman edessä, mutta usein täysin syyttä. On nimittäin mahdotonta korostaa liikaa sitä, kuinka hieno kokemus akateeminen juhla voi todellisuudessa olla. Tavalliselle opiskelijalle ei todennäköisesti tule montakaan mahdollisuutta osallistua kyseisen kaltaisiin juhliin, sillä vuosittain akateemisia vuosijuhlia järjestänee ainoastaan Turun Yliopiston Ylioppilaskunta.
Viimeinen pisara
Viimeinen pisara on yhdistyksen korkein kunnianosoitus, joka jaetaan vuosittain enintään yhdelle henkilölle. Viimeinen pisara on saunakiulu, jonka kyljessä on kunnianosoituksen saaneiden nimet. Se jaetaan pikkujouluilla juomalla täytettynä, minkä lisäksi saajalle annetaan kullattu kiulunmuotoinen ansiomerkki.
Kaikille viimeisen pisaran saaneille on myönnetty kesällä 2021 TYK ry:n kultainen ansiomerkki. Kaikkien yhteystietojen löytäminen on kuitenkin ollut lähes mahdotonta ja kaikille ei ole asiasta ilmoitettu, joten laitathan viestiä, jos sinut on palkittu viimeisellä pisaralla. sähköposti: puheenjohtaja@tykry.fi
Palkinto on tähän mennessä luovutettu seuraaville ansioituneille jäsenille:
1982 – H. Björkqvist
1983 – T. Glumoff ja T. Laine
1984 – O. Puhakka ja Merja Perälä
1985 – M. Luoma
1986 – J. Varjonen
1987 – P. Rintola
1997 – Saija Syyrakki
1998 – Sampo Lahtinen
1999 – Pekka Heikkinen
2000 – Pekka Palo
2001 – Saku Tuominen
2002 – Lauri Polari
2003 – Anna Leisvuori
2004 – Martti Uusitalo
2005 – Emilia Harju
2006 – Mika Remes
2007 – Risto Savela
2008 – Vilja Siitonen
2009 – Erno Sundberg
2010 – Tuomo Liljenbäck
2011 – Jorma Kim
2012 – Jussi Suvanto
2013 – Milla Suominen
2014 – Tapio Lempiäinen
2015 – Venla Kumpulainen
2016 – Ville Eskonen
2017 – Enni Mannila
2018 – Risto Jokinen
2019 – Jenni Peuhkurinen
2020 – Antti Pekkanen
2021 – Maria Nieminen
2022 – Tommi Tervo
2023 – Anita Komulainen